Kajaanin Kipinä 100 vuotta: Vesa Lappalainen

Kajaanin Kipinä ry 100v 12.11.2011

Arvoisa SVU:n ja Kajaanin Kipinän kunniapuheenjohtaja, naiset ja miehet, hyvä juhlayleisö

Minulla on erittäin suuri ilo tervehtiä satavuotiasta Kajaanin Kipinää niin henkilökohtaisesti kuin Suomen Veteraaniurheiluliiton puolesta. Kovinkaan usein ei tule mieleen se, miten tärkeitä asioita vuosipäivät niin kansalaisen omassa elämässä kuin seuratoiminnassa ovat. Jokainen voi kohdallansa ajatella jo pelkästään sitä, että saa olla juhlinnan kohteena ja minulla on ystäviä jotka muistavat. Seuratoiminnassa lisäksi tulee se yhteenkuuluvuuden tunne, mitä juhlivan seuran jäsenyys tuo tulleessaan. Mielestäni jokainen vuosipäivä on juhlan arvoinen, pienen tai suuremman. Näistä saadut muistot kantavat askeleitamme pitkälle tulevaisuuteen.

En halua tuudittautua tervehdyksessäni pelkästään onnen ja menestyksen toivotuksiin, koska kaikilla asioilla on niin hyvät kuin huonot puolet. Ja valitettavasti otan ne huonot puolet ensiksi esiin. (toivottavasti lopussa löydämme jotakin hyvää)

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi tänä vuonna tutkimuksen nimeltään ‘’Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 - Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset’’. Yhteenvetona tuon esille mielestäni tutkimuksen tärkeimmät kohdat.

Ensiksi lasten ja nuorten osalta

• Liikunnan harrastaminen vähenee murrosiässä

• Lähes puolet (huom. ei edes 50%) 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta

16−18-vuotiaista enää kolmannes

• Terveytensä kannalta selvästi liian vähän liikkuvia on 12−14-vuotiaista reilu 10 %, vanhemmissa ikäryhmissä kolmasosa

Entä työikäiset aikuiset, joiden keskuudessa näkyy jotakin hyvää

• Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt

• Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu

• Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla, etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt

• Vain runsas kymmenesosa 15−64-vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät.

• Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi.

• 25−64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet.

• Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus on kasvanut.

Ja miten on asian laita eläkeläisten kohdalla

• Sekä ulkona kävely että muu liikunta ovat vähentyneet, mutta liikunnan tehokkuus näyttäisi hieman lisääntyneen.

• Kävelylenkkeily on suosituin liikuntalaji. Sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan.

• Vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Kestävyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes eläkeikäisistä, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes.

• Viidesosa eläkeikäisistä ei liiku viikoittain lainkaan

Kansainvälisessä vertailussa liikunnan osalta meistä suomalaisista voidaan lausua seuraavaa:

• Suomalaiset nuoret kuuluvat 11-vuotiaina maailman kärkeen, kun mittarina käytetään liikuntamäärää.

• Iän lisääntyessä sijoitus tippuu, ja 15-vuotiaina suomalaiset ovat jo vähiten liikkuvien joukossa.

• EU-maiden aikuisista viidennes irlantilaisista ja ruotsalaisista harrastaa liikuntaa tai urheilua vähintään viisi kertaa viikossa, suomalaiset ja maltalaiset sijoittuvat kolmanneksi 17 %:lla.

• Latviassa, Hollannissa ja Tanskassa noin hieman yli 40 % aikuisista harrastaa runsaasti muuta fyysistä aktiivisuutta, Suomi sijoittuu 29 %:lla lähelle EU-27 -keskiarvoa.

• Täysin liikkumattomia aikuisia on eniten Portugalissa, Romaniassa, Italiassa ja Kreikassa, vähiten Ruotsissa ja Suomessa, onneksi VIELÄ!

• Terveys on tärkein syy liikunnan harrastamiseen lähes kaikissa EU-maissa, niin meillä Suomessa ja varsinkin veteraaniurheilijoiden keskuudessa (Arto Tiihonen ’’Erilainen tapa vanheta’’ teoksessa julkaistu tutkimus liikunnan harrastamisen motiiveista)

Niin, tämä edellä kerrottu kuvastaa tätä päivää. Miltä näyttää sitten huominen? Siihen haluan lisätä meidän kaikkien tietämän nuorison liikkumattomuuden ja lihavuuden lisääntymisen jatkoksi ikääntymisen ja eläkeläisten lukumäärän kasvamisen.

Jo tällä hetkellä 80 vuotta täyttäneitä on yli 250 000. Vuonna 2040 joka neljäs suomalainen kuuluu 65+ ikäsarjoihin. Tämä tarkoittaa lukuna nykyisestä 5,3 miljoonasta suomalaisesta 1 325 000. Yli satavuotiaidenkin osuus tulee koko ajan kasvamaan, kiitos hyvän terveydenhoidon. Yhtä ikääntyneitä kuin Kajaanin Kipinä elää Suomessa yli 600.

Suomen Veteraaniurheiluliitto otti muutama vuosi sitten käyttöön tunnuksen ’’Liikuntaa koko elämänkaari’’. Ja tällä lähestyn tervehdykseni hyvää osaa, niin ainakin toivon. Mitä itse asiassa urheiluseura voi tehdä ja vastata esille tuomiini tuomioihin liikunnan vähenemisestä? Minulla tähän on lyhyt vastaus: Asenteet kuntoon ja toimeksi.

Suomalaista urheiluseuratoimintaa on rakennettu jo yli 150 vuotta. Pääsääntöisesti se on ollut suomalaisen kilpaurheilujärjestelmän rakentamista. Nyt, jos koskaan, on otettava uutta tuulta purjeisiin ja otettava urheiluseuratoimintaan kaikki ikäryhmät tasapuolisesti ja avoimesti mukaan, ilman ennakkoasenteita.

SVU:n toiminnanjohtajana olen ilokseni huomannut myös Kajaanin Kipinän ottaneen tämän uuden tuuleen purjeisiinsa. Seurassanne saavat olla mukana kaikenikäiset mummusta muksuun, vauvasta vaariin. Se on oikea tie. Tämän lisäksi kannustan meitä jokaista tuntemaan kohdallaan sen liikunnan viestin tärkeyden, mitä vain seuratoiminnassa voi kokea.

Miten suuri rikkaus se on meille jokaiselle, kun harjoituksiin voi tulla sellaisena kuin olet, sen kuntoisena kuin olet. Kuitenkin voit tähdätä huipulle, jos sitä haet ja minkä ikäisenä tahansa. Me olemme vielä aivan alkumetreillä sillä maratonilla, minkä mahdollisuuden eri ikäpolvet seuratoiminnassa voivat antaa. Tulevaisuus on vain meistä itsestämme kiinni. Siihen haluan kannustaa ja siinä meitä jokaista tarvitaan, yhdessä ja erikseen.

Miten saamme seuratoiminnassa esimerkiksi eläkkeelle siirtyneet lääkärit, toimittajat, tekniikan tohtorit ja insinöörit sekä tietenkin oman lajinsa huippu-urheilijat kaikissa ikäryhmissä mukaan aktiiviseen seuratoimintaan?

Uskon vakaasti avoimeen ja kannustavaan urheiluseuratoimintaan. Siellä on paikka jokaiselle: niin lasten, nuorten kuin aikuisten urheilukoulujen ja valmennusryhmien vetäjänä, tilastonikkarina ja tulosten toimittajana, vertaisohjaajana tai liikuntapäivän vetäjänä rollaattorilla liikkuville Vimpelinlaakson yleisurheilukentällä, taloyhtiön tai kyläyhteisön sauvakävelyryhmän vetäjänä, ukko ja akkajumppien armoitettuna osallistujana, niin tätä listaa saa jokainen jatkaa. Tärkeintä on, että löydät sieltä itsesi.

Meitä jokaista tarvitaan. Ei lasketa lisääntyviä vuosia vaan lisätään elämää vuosiimme! Näillä sanoilla kannustan tekemään Kajaanin Kipinän riveissä jatkuvaa työtä urheilun hyväksi. Ja pienenä kannustimena haluan ojentaa SVU:n kiekon seuran puheenjohtaja Tero Viirulle. Symboloikoon kiekko antiikin ajoista lähtenyttä liitoa ja urheiluun suurta aatetta!