Kajaanin Kipinä 100-vuotta juhlalehti

KAJAANIN KIPINÄ RY 100 VUOTTA 1911 – 2011 JUHLALEHTI

Kunniapuheenjohtaja Kunto Viiru

Kajaani 30.10.2011

100-vuotias Kajaanin Kipinä: Laaja-alainen kasvattajaseura, menestyjä ja vastuunkantaja

Kajaanin Kipinä on perustettu 2.4.1911 aluksi Kajaanin Vapaaehtoisen Palokunnan yhteyteen erilliseksi urheiluosastoksi, jonka alaisuudessa toiminta jatkui vuoteen 1914 saakka. Heinäkuun 14. päivänä 1914 pidetyssä kokouksessa päätettiin ottaa nimeksi V- ja U-seura Kajaanin Kipinä.

Seura on ollut maakunnallisen urheilutoiminnan ja seurojen välisen yhteistyön käynnistäjä. Kipinä oli yksi neljästä urheiluseurasta, jotka perustivat Kainuun Urheilupiirin 2.4.1911. Urheilupiiri ja Kipinä saivat alkunsa samana päivänä. Nyt yhteistä taivalta on vierähtänyt jo sadan vuoden ajan.

Kipinän seuramerkki hankittiin vuonna 1924. Seuran lipun vihkimisen suoritti rovasti Uuno Seppo 20.6.1956 Helsingin Suurkisojen lähtöjuhlien yhteydessä urheilukentällä.

Yleisurheilu on ollut Kipinän vahvin laji alkuvuosista lähtien koko seuran 100-vuotisen historian ajan.

Viime sotien jälkeen elvytettiin seuran naisurheilua ja perustettiin naisjaosto, joka toimi vuosikymmenien ajan aktiivisesti ja seuratoimintaa hienosti tukien.

Lajitoiminnan monipuolistaja ja monen kajaanilaisen erikoisseuran synnyttäjä

Hiihtotoiminta oli vilkasta seuran historian kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Kipinä antoi potkua hiihtourheilulle, joka siirtyi lajin erikoisseura Kainuun Hiihtoseuran vastuulle vuonna 1931.

Pikaluistelu oli Kipinän lajiohjelmassa seuran perustamisesta vuoteen 1931, jolloin siitä tuli Kainuun Hiihtoseuran laji. Pikaluistelu palasi Kipinän lajiksi vuonna 1959 ja on säilynyt edelleen seuran lajiohjelmassa.

Taitoluistelu, joka oli alkuvuosina vielä kaunoluistelua, tuli Kipinän ohjelmaan 1950-luvun puolivälissä ja säilyi seuran lajiohjelmassa 1990-luvulle saakka.

Nyrkkeily tuli ohjelmaan 1930-luvun alussa ja toiminta jatkui 1950-luvun loppuun saakka. Nyrkkeilyssä tuli kansallista ja SM-kilpailutason menestystä.

Paini oli seuran ohjelmassa perustamisesta alkaen ja se jatkui vuonna 1938 tapahtuneeseen Kajaanin Voimailijoiden perustamiseen saakka.

Suunnistustoiminta käynnistyi 1930-luvun puolivälissä. Kipinän urheilijoita osallistui ensimmäisiin virallisiin pm-kilpailuihin vuonna 1938, jotka olivat SVUL:n Kainuun piirin yleisurheilujaoston vastuulla vuoteen 1945 saakka. Suunnistustoiminta jatkui 3.10.1947 tapahtuneeseen erikoisseuran Kajaanin Suunnistajien perustamiseen saakka.

Jalkapallo kuului ohjelmaan lähes koko 1920-luvun (1922-28) ja sitä jatkoi vuonna 1924 perustettu jalkapallon erikoisseura Kajaanin Palloilijat.

Pesäpallotoiminta käynnistyi 1920-luvun alussa. Kipinä voitti ensimmäisen pesäpallon piirinmestaruuden vuonna 1922. Vuodesta 1933 alkaen pesäpallotoiminnan otti vastuulleen erikoisseura Kajaanin Pallokerho.

Jääpalloa Kipinässä harrastettiin 1930-luvun alussa ja lentopalloharrastus virisi 1950-luvulla. Erikoisseurojen perustamisen jälkeen palloilulajit ovat olleet Kipinän piirissä vain harrastus- ja kuntoilumuotona.

Pyöräilytoiminta käynnistyi 1920-luvun puolivälissä ja jatkui siihen saakka, kun vuonna 1939 perustettiin pyöräilyn erikoisseura Kainuun Pyöräilijät.

Voimistelua on juurrutettu Kipinän ohjelmaan heti seuran perustamisesta alkaen ja se säilyi ohjelmassa vuonna 1946 tapahtuneeseen erikoisseura Kajaanin Voimistelijoiden perustamiseen saakka. Kipinä osallistui vielä vuosina 1947 ja 1956 Helsingissä Suurkisojen yhteisvoimisteluesityksiin.

Vahva urheiluelämän toimija ja vaikuttaja

100-vuotisjuhlavuonna Kipinä on eri-ikäisten yleisurheilun erikoisseura, jonka ohjelmassa on myös pikaluistelu. Lajitoiminta kattaa nykyään kaikki ikäluokat nuorimmista junioreista varttuneimpiin veteraaneihin saakka. Seuralla on hyvä maine ja se on osaava sekä arvostettu urheilutoiminnan pyörittäjä.

Kipinä on kajaanilaisen ja kainuulaisen urheilu- ja liikuntaelämän todellinen vastuunkantaja, joka on rikastuttanut ja piristänyt kainuulaisten elämää sadan vuoden aikana monin eri tavoin.

Seurassa toimineet aktiiviset ihmiset ovat antaneet mittaamattoman arvokkaan työpanoksensa maakuntamme ja sen asukkaiden viihtyisyyden hyväksi.

Kipinän vahvuutena on säilynyt runsas ja osaava talkoo-organisaatio, joka on järjestänyt mallikkaasti säännöllisin väliajoin suuria urheilutapahtumia. Järjestelyperinne on pysynyt vahvana ja kisaprojektien johtajiksi on kouliintunut päteviä ja taitavia vastuunkantajia.

Seuran toiminta on saanut hyvän arvostuksen Kajaanin kaupungin, maakuntamme urheiluseurojen ja elinkeinoelämän osalta, kun Kipinän riveissä on ollut urheilullisia ja maineikkaita johtohahmoja sekä monipuolisia urheiluelämän ja koko yhteiskuntamme toimintaan vaikuttaneita henkilöitä.

Viime vuosisadan kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana Kipinässä tehtiin aktiivisesti pitkäjänteistä kehittämistyötä, jota tuki merkittävästi yleisurheilun parantuneet olosuhteet, kun 1980-luvulla rakennettiin Kajaanin Urheilukeskus ja Liikunta-/Kajaani-halli. Potkua seuratoiminnalle antoi myös se, että tuona ajanjaksona seuraa johti kolme pisimmän palvelusuran tehnyttä puheenjohtajaa, jotka toimivat kehittämishaluisesti, tavoitteellisesti, pitkäjänteisesti ja sitkeästi seuratyön vetureina ja kannustajina.

Työ tuotti hyvää tulosta. Seura nousi 1990-luvulla Suomen Urheiluliiton luokittelussa Superluokkaan, joten Kipinä pääsi maamme 20 parhaan seuran joukkoon, kun urheilijat ja valmentajat tekivät kovasti töitä.

Kipinän toiminnassa on arvokasta se, että seuratyön veteraanit toimivat aktiivitoimijoiden tukena muun muassa suurten kisahankkeiden vetäjinä, kannustajina ja seurahengen luojina. Tässä on auttanut se, että Kipinä on toiminut perhekeskeisesti hyvää yhteishenkeä ja yhdessä tekemistä vaalien sekä kannustanut urheilemaan ja liikkumaan koko elämänkulun ajan.

Kipinässä on tehty eettisesti vahvaa urheilu- ja liikuntakasvatustyötä, joten lasten vanhempien on ollut turvallista tuoda lapsensa seuratoiminnan pariin ja samalla seuran turvaverkkoon, joka antaa nuorille eväitä ja tukea koko elämää varten.

Kipinä on Sinettiseura, jonka toiminnassa noudatetaan urheilun reilun pelin sääntöjä.

Laaja-alainen kouluttaja- ja kasvattajaseura

Kipinä on urheilullisen ja liikunnallisen elämäntavan vahvistaja. Samalla seura on tärkeä jäsenistön toimintakyvyn, terveyden, yhteisöllisyyden ja yleisen hyvinvoinnin edistäjä. Seura tukee toimintansa yhteydessä yhteiskuntamme tavoitteita ja kasvatuksellisia pyrkimyksiä.

Seura on perhekeskeisen toiminnan pyörittäjä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille aktiivista urheilu- ja liikuntatoimintaa. Samalla koko perheelle tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteiseen harrastukseen.

Kipinä tarjoaa urheilun harrastajille ohjaus- ja valmennustoimintaa sekä kouluttaa ohjaajia ja valmentajia.

Seura kouluttaa yleisurheilutuomareita ja pitää yllä vahvaa osaamista vaativien kilpailutapahtumien järjestämistä varten. Kipinällä on ollut riveissään vuosikymmenien ajan päteviä kansainvälisen tason yleisurheilutuomareita. He ovat toimineet tuomareina muun muassa vuoden 1952 Helsingin olympiakisojen yleisurheilukilpailuissa sekä Helsingissä järjestetyissä yleisurheilun EM- ja MM-kilpailuissa vuosina 1971, 1983, 1994 ja 2005.

Kipinä kasvattaa ja kouluttaa seuratoiminnan pyörittäjiä, järjestötyön osaajia ja urheiluelämän vastuunkantajia maakunnallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin tehtäviin. Tämän työn onnistumisesta on hyvänä esimerkkinä se, että Kipinä on kasvattanut kaksi ensimmäistä kainuulaista valtakunnallisen urheilujärjestön puheenjohtajaa.

Seura vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen henkeä sekä yhteistoimintaa eri sukupolviin kuuluvien urheilijoiden ja järjestöaktiivien kesken.

Kipinä kasvattaa ja kouluttaa jäsenistöään eettisesti vahvan urheilun edistäjiksi. Samalla seura toimii yhteiskunnan tärkeiden kasvatuksellisten ja koulutuksellisten tavoitteiden mukaisesti.

Suurtapahtumien luotettava järjestäjä

Kipinä on isännöinyt Kalevan kisoja vuosina 1984 ja 2010. Ne ovat olleet laajoja yhteistyöhankkeita, joissa maakunnan urheiluväki ja elinkeinoelämä ovat olleet hienosti mukana. Vastaavanlainen ponnistus oli vuonna 1990 yhteistoiminnassa Kainuun Prikaatin kanssa järjestetyt sotilaiden yleisurheilun MM-kilpailut, joihin osallistui 27 maata. Ensimmäisen kerran Kainuussa järjestetyt SM-viestit olivat vuonna 2004 upea ja haasteellinen kilpailutapahtuma.

Vuonna 1995 järjestetyt veteraanien yleisurheilun PM-kilpailut olivat mittava haaste, kun niihin osallistui mestaruuskilpailujen ulkopuolisina maina Venäjä, Viro ja Latvia, joten niistä rakentui hieno urheilujuhla kahdeksan maan veteraaniurheilijoille.

Veteraanien yleisurheilun SM-kilpailuja Kipinä on isännöinyt onnistuneesti vuosina 1992 ja 2000. Seuraavan kerran veteraanien Suomen mestaruudet ratkotaan Kajaanin Urheilukeskuksessa kesällä 2013.

Kajaanin Pallohallissa on järjestetty vuosina 1995 ja 1996 kiekon- ja keihäänheiton talvi-SM-kilpailut sekä viime talvena keihäänheiton talvi-SM-kilpailut.

Vuoden 1964 huipputapahtuma oli Kalottimaaottelun järjestäminen Keskusurheilukentällä.

Nuorten yleisurheilun SM-kilpailuja Kipinä on järjestänyt useita: 1962 (T17, Tyttöjen yleisurheilupäivät), 1981 (N/M16), 1995 (T/P14-15, Vetoapukisat), 1996 (N/M17) ja 2008 (N/M19).

Kipinä on järjestänyt vuodesta 1926 alkaen kansallisia yleisurheilukilpailuja. Ensimmäiset kansainväliset yleisurheilukilpailut Kipinä järjesti vuonna 1930. Tällä rintamalla huipennus oli 1980-luvulla järjestetyt kansainväliset Urho Kalevan kisat, jotka saavuttivat erinomaisen urheilijoiden ja yleisön suosion.

Seura on järjestänyt yleisurheilussa piirin normaalin kilpailutoiminnan lisäksi lukuisan määrän naisten ja miesten sekä veteraanien Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuja.

Pikaluistelun osalta Kipinä on isännöinyt Euroopan nuorten olympiafestivaaleja vuonna 2001, useita maaottelu- ja kalottimaaottelutapahtumia sekä eri-ikäisten – naiset, miehet, nuoret ja veteraanit - SM-kilpailuja ja kansallisia kisoja.

Vuosi 1995 oli kilpailujen järjestämisen osalta todellinen supervuosi, kun tuolloin Kipinä järjesti peräti neljät vähintään SM-tason kilpailut: talvella jäähallissa lyhyen radan pikaluistelun SM-kisat ja pallohallissa kiekon- ja keihäänheiton talvi-SM-kilpailut sekä kesällä veteraanien PM-kilpailut ja T/P14-15-sarjojen SM-kisat. Vuosi oli poikkeuksellisen vilkas molempien kilpaurheilulajiemme osalta ja se tarjosi yleisurheilussa mestaruuskilpailutarjontaa laajalla ikähaitarilla 14-vuotiaista aina 100-vuotiaisiin asti.

Tasokkaita nais- ja miesyleisurheilijoita

Kipinän yleisurheilun kirkkain nimi on moukarinheittäjä Ville Pörhölä. Hän voitti Euroopan mestaruuden vuonna 1934 ja sai olympiahopeaa kaksi vuotta aikaisemmin. Vuoden 1920 kuulantyönnön olympiavoittaja saavutti Kipinän riveissä kolme moukarinheiton Suomen mestaruutta vuosina 1931, 1934 ja 1935 sekä paransi uuden lajinsa SE-lukemia kolme kertaa vuonna 1931. Pörhölä edusti Suomea urheilu-uransa aikana neljissä olympiakisoissa, kerran EM-kilpailuissa ja kahdeksassa maaottelussa.

Urho Kekkosta voidaan pitää ensimmäisenä Kainuun yleisurheilukuninkaana, koska hän voitti ensimmäisenä kainuulaisena Suomen mestaruuden. Se tuli korkeushypystä vuonna 1924 ennätystuloksella 185. Samoissa kisoissa Kekkonen sijoittui toiseksi 100 metrin juoksussa. Samana vuonna hän voitti myös SM-kultaa vauhdittomassa korkeushypyssä ja kolmiloikassa. Korkeushypystä Kekkonen saalisti SM-pronssia vuosina 1923, 1927 ja 1928.

Toivo Komulainen pääsi edustamaan vuonna 1938 Suomea maaottelussa Viroa vastaan. Hän sijoittui toiseksi kolmiloikassa ennätystuloksellaan 14,48. Komulaisen, joka oli lahjakas urheilijanuorukainen, elämäntaival katkesi jatkosodan aikana sotasairaalassa 29.7.1941 Porajärvellä. Hän menehtyi viikkoa aikaisemmin vihollisen luodeista saamiinsa vammoihin.

Toinen Kipinän moukarinheiton Suomen mestari on Reino Kuivamäki, joka edusti kilpailu-uransa aikana Suomea kahdesti olympiakisoissa, kerran EM-kilpailuissa ja 13 kertaa maaottelussa. Hän heitti SM-kultaa vuonna 1950. Ennen Kipinään liittymistään Kuivamäki oli jo kolminkertainen moukarinheiton SM-kultamitalisti vuosilta 1946, 1947 ja 1948. Hän saavutti Kipinän riveissä mestaruuden lisäksi SM-pronssia vuonna 1949.

Kipinän kautta aikojen valovoimaisin naisyleisurheilija on ollut kiekonheittäjä Sirkka Kauppinen (Talvensaari), joka edusti Suomea 14 maaottelussa. Hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1958 ja sai peräti kahdeksan SM-hopeamitalia vuosina 1959, 1960, 1961, 1965, 1966, 1967, 1968 ja 1969. Kauppinen saavutti hopeamitalin PM-kilpailuista vuonna 1965. Veteraaniurheilijana hänen uransa huipentui vuonna 2002 Iissä N65-sarjan ME-tulokseen 36,11. Lisäksi Kauppinen saavutti veteraanien EM-hopeaa N45-sarjan kiekonheitosta vuonna 1986 ja N60-sarjan kuulantyönnöstä vuonna 2000 sekä EM-pronssia N60-sarjan kiekonheitosta Jyväskylässä (2000).

Tänä vuonna Elisa Leinonen voitti ilahduttavasti Suomen mestaruuden pika-aidoissa. Hän teki yllätyssuorituksen jo viime vuoden kotikisoissa, kun saavutti SM-hopeaa hienolla suorituksellaan ja kohosi maajoukkueurheilijaksi. Jo hallikaudella 2010 Leinonen antoi merkkejä tulevasta menestyksestä, kun sai SM-hallikilpailujen 60 metrin aitajuoksusta pronssimitalin.

Jukka Nuortio juoksi kahdesti 400 metrin aitojen SM-hopeamitalistiksi. Mitalit tulivat vuosina 1934 ja 1935, jolloin Nuortio pääsi edustamaan Suomea maaottelussa Saksaa vastaan.

Saku Kostet saavutti hienosti pituushypystä SM-hopeaa vuonna 2003 ja pronssia kolmiloikasta vuonna 2001. SM-hallikilpailuista hän sai hopeamitalin pituushypystä ja pronssia kolmiloikasta vuonna 2001 sekä vuonna 2003 pronssia pituushypystä.

Seppo Kujala saavutti kuulantyönnössä SM-hopeaa vuonna 2009 ja hänestä tuli Kipinän uusi maajoukkueurheilija. Seuraavan vuoden kotikisoissa Kujala saalisti pronssia.

Tauno Rusanen juoksi SM-hopeamitalistiksi 400 metrillä vuonna 1953. Hän edusti samana vuonna Suomea kolmessa maaottelussa. Rusasen kolme poikaa pitävät edelleen hallussaan miesten 4x400 metrin viestin SE-tulosta 3.10,69, jonka Kuhmon Kivan joukkue juoksi vuonna 1983.

Jari Haverinen saavutti SM-pronssia 100 metrin juoksusta vuosina 1990 ja 1993, jolloin hän edusti Suomea kahdessa maaottelussa 4x100 metrin viestinviejänä. Hän juoksi vuonna 1994 ennätyksekseen hienot lukemat 10,54.

Hemmi Rönty oli kainuulaisen yleisurheilun uranuurtajia. Hän sai SM-pronssia 10 000 metrin juoksusta vuonna 1923.

Vuoden 1923 SM-kilpailujen Kipinän kolmas pronssimitalisti oli Gunnar Enwald, joka sai sen

seiväshypystä.

Kipinän 1930-luvun pitkien aitojen SM-kilpailumenestyksen avasi Martti Mäkinen, joka juoksi pronssimitalistiksi vuonna 1931.

Arvo Vimpari puolestaan varmisti sen, että vuoden 1935 SM-kilpailuista Kipinälle tuli kaiken värisiä mitaleita. Vimpari sain pronssia kuulantyönnöstä. Hän edusti samana vuonna Suomea maaottelussa Viroa vastaan.

Petri Huovinen 7-otteli hallissa SM-pronssille vuosina 1999 ja 2000.

Kauko Huovisen pitkä ura Kipinän viestijuoksuvalmentajana toi runsaasti menestystä nuorten ja veteraanien osalta. Myös miesten viesteistä tuli SM-mitaleita. Vuonna 2003 Kipinän joukkue – Toni Leskinen, Petri Huovinen, Pertti Huovinen, Saku Kostet – voitti SM-hallikilpailuissa 4x200 metrin viestin. Ulkoradoilta miehet – Pasi Huovinen, Janne Kemppainen, Juha Mannermaa, Jari Haverinen – saavuttivat vuonna 1996 hopeamitalin 4x100 metrin viestistä. Kipinä sai vuonna 1993 miesten SM-hallipronssia 4x80 metrin viestistä.

Nykyisistä Kipinän seura-aktiiveista varapuheenjohtaja Vesa Heinonen ja kuuluttajana kunnostautunut Karl Gustaf Kunnas ovat olleet Suomen maajoukkueurheilijoita ennen Kajaaniin tuloaan. Heinonen edusti Suomea 1970-luvulla ottelijana viisi kertaa. Vuonna 1974 hän sai 10-ottelusta SM-hopeaa. Kunnas puolestaan kohosi Suomen 400 metrin maaotteluedustajaksi vuonna 1962.

Yleisurheilun tulevaisuuden lupaus

Seiväshyppääjälupaus Henri Väyrynen saavutti vuonna 2009 M19-sarjan EM-pronssia ennätystuloksellaan 515. Hän sijoittui viime vuonna Kajaanin Kalevan kisoissa kuudenneksi. Väyrynen suoritti varusmiespalveluksensa Urheilukoulussa, josta kotiutui vänrikkinä 30. syyskuuta. Tämän jälkeen hän aloitti opiskelut Jyväskylän yliopistossa.

Veteraanien yleisurheilun kansainvälisiä huippusaavutuksia

Eero Väyrynen voitti vuonna 1997 veteraanien EM-hallikilpailuissa M50-sarjan seiväshypyn mestaruuden. Hän sai ensimmäisenä kainuulaisurheilijana veteraanien EM-hallikultamitalin.

Arja Ruotsalainen (Karppinen) voitti vuonna 2008 N40-sarjan 100 metrin Euroopan mestaruuden. Tämä puolestaan on ensimmäinen kainuulaisurheilijan ulkoradoilla saavuttama veteraanien EM-kultamitali.

Vieno Määränen sai vuonna 2009 MM-kultaa N55-sarjan 4x400 metrin viestistä.

Pikaluistelun menestyjiä ja vaikuttajia

Intomielisen Erkki Karjalaisen valmennusryhmässä urheilu-uransa aloittanut Aila Tartia-Jalonen piti pitkään hallussaan maamme naisten pikaluisteluvaltikkaa. Hän teki useita SE-tuloksia sekä edusti Suomea monissa MM- ja EM-kilpailuissa. Harmillisesti olympiaedustus jäi hiuskarvan varaan Kipinän ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi (1999-01) kohonneelta urheilijalta.

Vuoden 1965 paras suomalaisurheilija Jouko Launonen muutti huippuvuosiensa jälkeen Kajaaniin, jossa työskenteli liikuntatoimen palveluksessa eläkkeelle siirtymiseensä asti. Hän oli virkavuosinaan tärkeä pikaluistelun tuki ja turva. Launonen jatkaa pikaluistelijan uraansa veteraanien SM-mitalitasolla.

Tapio Hälvä oli pikaluistelun seura-aktiivi, joka vaikutti lajitoimintaan myös Suomen Luisteluliiton hallituksen jäsenenä.

Luistelujaoston puheenjohtajana tuloksekasta toimintaa pyörittäneen Aila Karppisen Marko-pojasta kehittyi miesten valtakunnallisen kärkitason pikaluistelija. Nuorten sarjojen osalta Kipinälle on tullut runsaasti SM-kilpailutason menestystä.

Puheenjohtajista urheiluelämän vaikuttajia

Pietari Fr. Kariniemi ja Eemil E. Norlund ovat Kipinän tunnetuimat perustajahahmot. Kariniemestä tuli ensimmäinen Kainuun Urheilupiirin puheenjohtaja ja Norlund oli kolmas.

Urho Kekkonen valittiin Kipinän johtokuntaan alle 14-vuotiaana ja hän valmentautui myöhemmin moniin vaativiin tehtäviin urheiluelämässä ja sen ulkopuolella. Kekkonen oli jo vuosina 1917-21 Kainuun Urheilupiirin sihteeri.

Otto Suomisesta tuli Kipinän puheenjohtajavuosiensa jälkeen SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtaja (1928-30 ja 1935).

Menestyksekkään SM-kilpailu-uransa jälkeen ja Kipinän puheenjohtajakausiensa välissä Hubert Haukia toimi SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtajana vuosina 1937-38. Ennen Kipinän jäseneksi liittymistään hän oli voittanut jo korkeushypyn Suomen mestaruuden vuosina 1918 ja 1919 sekä saavuttanut hopeamitalin vuonna 1924 Urho Kekkosen jälkeen. Lisäksi Haukia oli pituushypyn SM-pronssimitalisti vuodelta 1922.

Nuorten korkeushypyn SM-pronssimitalisti Matti Virtasesta tuli Kipinän puheenjohtajakauden jälkeen pitkäaikainen SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtaja (1981-91). Hän teki korkeushyppyennätyksensä 180 vuonna 1947. Virtanen on palkittu sosiaalineuvoksen arvonimellä.

Ailo Haarma valittiin heti Kipinän puheenjohtajavuosiensa jälkeen SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtajaksi vuosiksi 1959-68.

Kipinän kolmanneksi pitkäaikaisin puheenjohtaja Pentti Eronen työskenteli pitkäjänteisesti ja tuloksekkaasti pikaluistelun ja yleisurheilun vahvistamiseksi seurassaan.

Toiseksi pisimmän puheenjohtajauran Kipinässä tehnyt Raimo Puronaho oli ahkera sekä päämäärätietoinen luistelu- ja yleisurheilumies, joka valittiin puheenjohtajakauden jälkeen Suomen Luisteluliiton hallituksen jäseneksi.

Lisää urheiluelämämme vastuunkantajia

Seiväshypyn SM-pronssimitalisti Gunnar Enwald toimi SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtajana vuosina 1931-34.

Olavi Hallavo, jolle myönnettiin asessorin arvoni, oli Kainuun yleisurheilun johtohahmo, joka toimi Suomen Urheiluliiton liittovaltuutettuna kuusi vuotta ja jatkoksi hallituksen jäsenenä vuosina 1965-66.

Mauri Katavisto toimi SVUL:n Kainuun piirin puheenjohtajana vuosina 1969-80. Hänelle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvonimi.

Kiekonheittäjänä menestynyt ja lajinsa valtakunnallisena valmentajana toiminut Aulis Ojala toimi Suomen Urheiluliiton hallituksen jäsenenä vuosina 1983-90. Hän oli 1980-luvulla Kajaanissa järjestettyjen suurten yleisurheilukilpailujen aktiivinen puuhamies, joka toimi vuoden 1990 SUL:n varapuheenjohtajana.

Erkki Hulkkonen oli SVUL:n Kainuun piirin/Kainuun Liikunnan toiminnanjohtajana vuosina 1980-2005. Hän toimi Kajaanin Kalevan kisojen pääsihteerinä vuonna 1984 ja viime vuoden Kalevan kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Hulkkoselle myönnettiin liikuntaneuvoksen arvonimi.

Pekka Räihä, joka oli juniorina Kipinän seiväshyppääjälupaus, valittiin Kainuun Liikunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kohosi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n hallituksen jäseneksi ensimmäisenä kainuulaisena. Räihä toimi vuoden 2004 Kajaanin SM-viestien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Räihälle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi.

Leena Kallunki valittiin toisena kainuulaisena Suomen Veteraaniurheiluliiton hallituksen jäseneksi vuoden 2010 alusta lukien.

Maakunnallisen yleisurheilun vastuunkantajia

Kipinän järjestöaktiivit ovat kantaneet päävastuun Kainuun yleisurheilutoiminnan pyörittämisestä vuodesta 1911 alkaen Kainuun Urheilupiirin, SVUL:n Kainuun piirin ja vuodesta 1997 alkaen Kainuun Yleisurheilu ry:n riveissä.

Tällä hetkellä Kainuun Yleisurheilua johtaa Seppo Viirret, jolla on ollut 2000-luvulla vaativia junailuja Kipinän järjestelyvastuulla olleiden yleisurheilun SM-kilpailujen osalta.

Kainuun Yleisurheilun sihteerinä toimii Markku Räisänen, joka on entinen Kipinän puheenjohtaja (2002-06). 2000-luvulla hän on toiminut seuran järjestämien yleisurheilun SM-kilpailujen johtotehtävissä hyvänä osaajana ja vastuunkantajana.

Työn sankareita viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta

Kauko Huovinen on ollut tämän kirjoittajalle poikkeuksellisen tärkeä ja pitkäaikainen yhteistyökumppani Kipinän toiminnan ja yleisurheilun parissa. Hän on osaava, aikaansaava ja monipuolinen seura-aktiivi, joka on tehnyt monen miehen työmäärän Kipinän ja sen jäsenistön hyväksi. Huovinen on niittänyt mainetta sytyttävänä seuratoiminnan käytännön pyörittäjänä, kilpailujen järjestäjänä ja eri-ikäisten urheilijoiden pätevänä valmentajana. Hän on ollut maassamme ensimmäisten joukossa valmentamassa myös veteraaniurheilijoita ja auttamassa heitä hyvään kansainväliseen menestykseen.

Edellinen Kipinän puheenjohtaja (2007-10) Eero Väyrynen on ollut pitkäaikainen ja ahkera yleisurheilujaoston puheenjohtaja. Hän toimii edelleen kilpailutoiminnan pyörittäjänä seura- ja piiritasolla. Väyrynen on ollut pätevä, tarkka ja kokenut suurten yleisurheilukilpailujen tekninen johtaja. Hän on osaava, väsymätön ja monipuolinen seura-aktiivi, joka kaiken lisäksi valmentaa Henri-poikaansa.

Yhteiskunnallista vaikuttamista

Kipinän riveissä on ollut runsaasti aktiivisia henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet laajasti yhteiskuntamme toimintaan. Seuran johto- ja avainhenkilöt ovat pitäneet hyvää huolta yhteiskuntasuhteista paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.

Esimerkkinä voidaan mainita Hannu Kemppainen, joka on entinen kansanedustaja ja pitkäaikainen Kajaanin kaupunginvaltuutettu. Hän on ollut hyvä urheiluseuratoiminnan asiantuntija kaupungin päätöksentekoelimissä, kun urheiluun ja liikuntaan liittyvät asiat ovat olleet esillä. Entisenä kansallisen tason 10-ottelijana ja kiekonheittäjänä Kemppaisella on hyvä tietämys laji- ja urheiluseuratoiminnan käytännön asioista ja tarpeista.

Olympiasankari Heikki Savolainen

Heikki Savolaisen tultua viime sotien jälkeen Kajaanin kaupunginlääkäriksi, niin samalla syttyi uusi voimisteluinnostus. Kipinä olisi halunnut jatkaa voimistelutoimintaa, mutta joulukuussa 1946 mentiin erikoislinjalle ja perustettiin Suomen Voimisteluliiton alainen Kajaanin Voimistelijat. Savolainen pysyi kuitenkin Kipinän ja yleisurheilun ystävänä viimeiseen elinvuoteensa 1997 saakka. Hänelle yleisurheilulajit olivat myös henkilökohtaisesti tuttuja, koska ne kuuluivat Savolaisen voimisteluvuosina muun muassa voimistelun MM-kilpailujen lajiohjelmaan. Vuonna 1931 ohjelmassa oli 100 metrin juoksu, korkeushyppy ja kuulantyöntö, kun Savolainen voitti Pariisissa yhteispisteiden maailmanmestaruuden, jota hän piti voimistelu-uransa kovimpana suorituksena. Savolaisen Kari-poika kilpaili Kipinän riveissä ja teki korkeushypyssä mainion tuloksen 180 (1953).

Savolaista voidaan pitää olympiahistorian pätevimpänä olympiavalan vannojana, koska hän oli puhdas amatööriurheilija. Lisäksi Savolainen perehtyi perusteellisesti olympiaurheilun historiaan valmistautuessaan Helsingin olympiakisojen valan vannojaksi vuonna 1952.

Savolainen oli mitä parhain aidon ja rehdin urheilun soihdunkantaja, jolta tämän kirjoittaja sai tärkeää oppia ja kannustusta seuratyöhön liittyen. Hänellä oli silmää rohkaista ja antaa tunnustusta urheilun perustyöstä, jolle Savolainen antoi suuriarvoisen merkityksen.

Maailmanmestari Tapio Räisänen

Tapio Räisänen voitti vuoden 1978 Lahden hiihdon MM-kisoissa suurmäen maailmanmestaruuden. Hän harrasti 1970-luvulla myös yleisurheilua. Räisänen edusti Kipinää muun muassa 10-ottelun pm-kilpailuissa.

Kipinän veteraanin evästystä tulevia vuosia varten

Seuran on tärkeää palkata sivu- tai päätoiminen toiminnanjohtaja. Palkkauskynnystä madaltaa, jos useampi seura palkkaa yhteisen toimintansa organisoijan ja kehittäjän.

Toimintaa tulee markkinoida aktiivisesti ja samalla on tärkeää rakentaa yhteistyöverkostoa.

Yleisurheilun kiinnostavuutta ja kilpailukykyisyyttä on kohennettava. On osattava hyödyntää paremmin joukkuehenkisyys ja nuoria kiinnostavat asiat.

13-18-vuotiaiden pitäminen seuratoiminnan piirissä on ensiarvoisen tärkeää seuran ja koko yhteiskuntamme kannalta tarkasteltuna. Tähän ikäryhmään on panostettava yhä voimallisemmin.

Yleisurheilun monipuolisuus ja soveltuvuus eri-ikäisten ihmisten harrastukseksi on osattava hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Yleisurheilu- ja liikuntapalveluja tulee markkinoida sekä tuottaa kaikille liikunnallisesta elämäntavasta kiinnostuneille varhaislapsuudesta myöhempään aikuisikään saakka. Samalla on mahdollista saada seuralle tuloja liikuntapalvelujen tuottamisesta.

Koko kaupungin alueelle on tärkeää luoda mahdollisimman tiheä laji- ja seuratoiminnan verkosto, joka hyödyntää myös kaikki lähiliikuntapaikat.

Harrastetason yleisurheilutoimintaa on hyödyllistä käynnistää kaupunginosien ja kylien lähiurheilukentillä alueen asukkaiden toimesta.

Yleisurheilusta on ensiarvoisen tärkeää tehdä sellainen harrastus, jota voi jatkaa omalla tasollaan pitkäjänteisesti. Samalla varmistetaan myös se, että seura saa jatkuvasti uusia henkilöresursseja seura- ja lajitoiminnan pyörittäjiksi.

Tärkeänä tavoitteena tulee olla kajaanilaisten urheilu- ja liikunta-aktiivisuuden vahvistaminen.

Kipinän on pidettävä hyvä huoli siitä, että se on jatkuvasti arvostettu sekä aktiivinen urheilu- ja liikuntatoiminnan pyörittäjä.

Seuran tulee säilyttää asemansa kainuulaisen yleisurheilutoiminnan vahvana toimijana ja vastuunkantajana.

Kipinän on tärkeää järjestää säännöllisin väliajoin suuri yleisurheilutapahtuma, joka pitää kilpailuorganisaation hyvässä vireessä koulutuksen ja käytännön tehtävien avulla.

Seuran elinvoimaisuudesta on pidettävä hyvä huoli, koska urheiluseura on urheiluelämämme tärkein toimintayksikkö. Seuratyön parissa on osattava jakaa tehtävät siten, että kukaan ei väsy liian suuren työmäärän vuoksi. Tehtäviä voi jakaa seura-aktiivien toiveiden, kiinnostuksen ja osaamisen mukaisesti.

Tärkeää on pitää mielessä se, että aktiivinen urheiluseuratoiminta on keskeisellä sijalla urheilumenestyksemme ja kansalaisten liikunta-aktiivisuuden osalta.

Kipinän toiminnan piirissä on tärkeää vaalia vireää ja liikunnallista elämäntapaa, joka edistää toimintakykyä ja terveyttä sekä antaa elämään iloa ja laatua.

Seurassa on hyödyllistä saada nauttia urheilun ja liikunnan tuottamasta mielihyvästä sekä yhdessä tekemisestä ja ystävyydestä yleishyödyllisen talkootyön avulla.

Perusasiana tulee olla se, että Kipinän toiminnan piirissä aito ja rehti urheilu pidetään jatkuvasti kunniassa.

Kipinän maakunnallinen 100-vuotisjuhlaseminaari teemalla Rakkaudesta urheiluun ja liikuntaan

Vuokatissa 8. lokakuuta järjestetty seuran juhlaseminaari syntyi yhteistyökumppaneiden avulla sekä suuresta arvostuksesta ja kunnioituksesta, jota tunnen Kipinää sekä sen piirissä toimineita ja toimivia urheilullisia sekä palvelualttiita ihmisiä kohtaan.

Kipinän toiminta on antanut mahdollisuuden elää vuosikymmenien ajan urheilullista ja vireää elämää, josta halusin kiittää täydestä sydämestäni myös juhlaseminaarin avulla.

Seminaari oli kaikin puolin onnistunut, joten sen hyväksi kannatti työskennellä ja pistää itsensä likoon.

Juhlaseminaarin tavoitteet täyttyivät hyvin ja se teki hienosti kunnia Kipinälle sekä sen piirissä vuosisadan aikana toimineille urheilua ja liikuntaa rakastaville ihmisille.

Kirjoittajan kiitokset Kipinän seuraväelle

Seuratyön parissa työskentelyäni on ollut tukemassa runsaasti intomielisiä, osaavia ja aktiivisia urheilua rakastavia ihmisiä, jotka ovat toimineet rinnallani urheilun ja liikuntakasvatuksen hyväksi suurella sydämellä. On ollut ilo ponnistella yhdessä liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseksi seuratoiminnan avulla ja tavoitella sitä, että urheilu ja liikunta kuuluvat luonnollisena osana koko elämän kulkuun varhaislapsuudesta myöhempään aikuisikään saakka tuoreen Suomen Veteraaniurheiluliiton 40-vuotisjuhlakirjan – Erilainen tapa vanheta – hengessä.

Kiitän lämpimästi kaikkia Kipinän toiminnan parissa yhteisen ja tärkeän päämäärämme hyväksi työskennelleitä seura-aktiiveja hienosta urheilutoveruudesta sekä elämään iloa tuottavasta ystävyydestä!

Kunto Viiru